Hobittila värikuvina

Kirjoitin täällä blogissani jo aiemmin vierailustani Hobittilaan, joka sijaitsee Uuden-Seelannin Matamatassa. Tuolloin kaikkien kävijöiden piti allekirjoittaa salassapitosopimus, joka kielsi paikan päällä otettujen kuvien julkisen esittämisen. Nyt kielto on kuitenkin purettu, joten voin viimeinkin näyttää kaikille Hobittilasta ottamani kuvat.

Kävin siis "Konnussa" marraskuussa 2010, jolloin elokuvalavasteita rakennettiin uudelleen tulevia Hobitti-elokuvia varten. Paikka oli hyvin keskeneräisen näköinen, toisin kuin esimerkiksi Noldor-blogin Jackin kuvissa, jotka on otettu tammikuussa 2011. Olisi kiva käväistä katsastamassa paikka uudelleen nyt kun kaikki on saatu rakennettua valmiiksi ja leffatkin on ilmeisesti kuvattu. Huhujen mukaan majatalosta tehdään jossakin vaiheessa toimiva pubi ja koloihin voi päästä majoittumaan, mutta kukaan ei tiedä vielä toteutuvatko suunnitelmat ja jos niin milloin.

Tässä nyt kuitenkin tukeva kuvakimara Hobittilasta. Kuvat suurenevat klikkaamalla. Enjoy!

Tällaisella pakulla köröteltiin kahvilalta laidunmaiden halki Hobittilaan.

Kuten näkyy, rakennustyöt olivat kovasti kesken. Kaikkialla ahkeroi rakentajia ja puutarhureita, ihan ihmisen kokoisia kylläkin. Tosin kuormurit ja kaivurit olivat minikokoa, hihii!

Tätä kautta Gandalf saapui Hobittilaan.

Jokainen pesäkolo oli numeroitu. Numeroiden perusteella jokaisesta kolosta on tehty myös 3D-tietokonemalli. Koloja oli ainakin kahden kokoisia: hobitin kokoisia, joiden edustalla ihminen näyttää suurelta, ja ihmisen kokoisia, joiden edustalla ihminen näyttää hobitin kokoiselta.

Hobitin kokoinen kolo.

Tämä kolo on liian suuri Frodolle.

Keskeneräinen yksityiskohta. Koloista oli tulossa viimeisen päälle viimeisteltyjä. Tämäkään kaiverrus tuskin tulee edes näkymään elokuvissa, mutta joku sen sinne silti askartelee.

Aidoissa oli aitoa hometta, joka oli kasvatettu siihen keinotekoisesti.

Kylään menossa

Kylästä tulossa

Järven toisella rannalla häämöttävät majatalo ja silta.

Majataloa rakennetaan

Juhlapuun luona sai väistellä sadettajia.

Bilbon vihreä ovi häämöttää kukkulanrinteessä.

Aika vaatimattomasti sisustettuja olivat hobittien kolot.

Työmiehet lounastauolla hobittikolon portailla.

Näkymä Bilbon/Frodon ovelta.

Sama toiseen suuntaan.

Juhlapuu koko komeudessaan.

Tänään Frodo taitaa ottaa kutsumattomatkin vieraat vastaan.

Puutarhurina ei ollut Sam.

Frodo kotiportaillaan.

Rock The Boat

Matkastani Uuteen-Seelantiin on aikaa jo yli vuosi, mutta haikailen viikottain sinne takaisin. Kunpa se olisi lähempänä, kävisin siellä vähintään kerran vuodessa! Anyway, kuvia selatessani huomasin, että matkan lopusta jäi pieni pätkä raportoimatta, nimittäin retki asuntolaiva The Rockilla. Asia on korjattava.

The Rock

Lähdin Paihiassa 24 tunnin risteilylle The Rock -aluksella, joka oli sympaattinen, kaksikerroksinen asuntolaiva. Yläkerrassa oli hyttejä, alakerrassa oleskelutilaa. Risteilyllä oli porukkaa laidasta laitaan: nuoria matkailijoita, vanhempia matkailijoita, kaveruksia, perheitä ja kaltaisiani yksinmatkustajia. Kaikkiaan varmaan parisenkymmentä matkustajaa ja viisi miehistönjäsentä. Joista moni oli nuoria ja komeita miehiä. Se on mainittava ehdottomana etuna.

Laiva lähti Paihian satamasta ja kierteli noin vuorokauden Bay Of Islands -saaristossa. Matkan varrella oli kaikenlaista aktiviteettia, kuten elikoiden tiirailua, kalastusta, syömistä, uimista, melomista, snorklausta ja auringonottoa.

Heti kärkeen nähtiin miekkavalas! En haluaisi olla noiden poikien veneessä, vähän turhan lähellä ovat. Risteilyllä nähtiin myös delfiineitä.

Porukka lämmiteltiin ampumalla kärsinyttä puuankkaa ilmakiväärillä. Kivaahan se oli.

Koukkua heiteltiin veteen pitkin päivää illalliskalan toivossa.

Syötävän kokoisia kaloja ei saatu, mutta meritähti kylläkin.

Joy lähettää tähtösen takaisin mereen.

Onneksi illallinen ei ollut pelkästään kalansaaliin varassa.

Illan pimetessä paistettiin vaahtokarkkeja. Ja käytiin melomassa kajakeilla. Meri oli täynnä pimeässä hohtavaa planktonia, joten jokainen melanveto aiheutti vinkeän vihertävän vanan. Hohtavat planktonit tekivät myös merivedellä toimivan vessan vetämisestä huippuviihdettä.

Seuraavana päivänä snorklattiin merisiilejä. Tämä yksilö näyttää jo vaaralliselta...

Minäkin uskalsin!

Merisiilejä voi myös syödä. Olio halkaistaan keskeltä veitsellä, ja sisältä löytyy pieni määrä mädin kaltaista mömmöä. Miehistön jäsenet neuvoivat, että mäti kuuluu levittää käsivarrelle, jolloin siitä valuu pois ylimääräinen merivesi, ja sen jälkeen se pannaan parempiin suihin. Ajatus hiukan ällötti, mutta pitihän sitä maistaa. Maku oli melko luotaantyöntävä. Ehkä joku voimakkaanmakuisista merielukoista pitävä siitä sitten nauttii. Minä en.

Pysähdyimme ihanaan poukamaan uimaan, melomaan ja katsomaan maisemia.

Bay Of Islandsia

Tahtoo takaisin tuonne uimarannalle!

Paluumatkalla vastaan tuli vanhoja purjelaivoja. Siellä oli kai jotkut kokoontumisajot.

Risteily The Rockilla oli yksi reissuni kohokohtia. Ihanan rento meininki. Suosittelen kaikille lämpimästi.