Koska ihmiset vaihtuvat jatkuvasti, monet eivät edes vaivaudu kysymään juttukumppaneidensa nimiä. Nimet unohtuvat, kansallisuus ratkaisee. Yleisimmät kysymykset bussissa ovat: Mistä olet kotoisin? Kauanko olet ollut Uudessa-Seelannissa? Oletko käynyt tällä reissulla jossakin muualla? Joidenkin kanssa keskustelu loppuu siihen, toisten kanssa juttelee pitempäänkin. Vain harvojen kohdalla päästään sille tasolle, että vaihdetaan sähköpostiosoitteita tai sovitaan treffit Facebookissa. Joinakin päivinä koko keskustelua ei jaksa aloittaa, kun aina pitää kysyä samat asiat ja antaa itse samat vastaukset. Sellaisina päivinä on tuskallista istua bussissa innokkaan höpisijän vieressä.
Eniten Australiassa ja Uudessa-Seelannissa tuntuu tällä hetkellä pyörivän saksalaisia, hollantilaisia ja brittejä. Suomalaisiin en ole busseissa törmännyt, Melbournessa ja Aucklandissa heitä kyllä muuten bongasin. Ruotsalaisia on ollut muutamia. Monet etenkin Uudessa-Seelannissa pyörivät ovat olleet samalla reissulla myös Australiassa ja/tai kaukoidässä. Paljon on tullut vastaan maailmanympärimatkalaisia, ja moni on myös tullut tänne matkustettuaan ensin Etelä-Amerikan päästä päähän. Muiden juttuja kuunnellessa oma kahden ja puolen kuukauden reissu alkaa kuulostaa pelkältä pitkältä viikonlopulta!
Kaksi saksalaista, kaksi japanilaista, ranskalainen, skotlantilainen, englantilainen, suomalainen ja itävaltalainen menivät panimokierrokselle... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jos et halua kirjautua sisään kun jätät kommenttia, valitse kohta Nimi/Url-osoite, niin voit valita minkä tahansa käyttäjänimen itsellesi. Kohdan URL-osoite voi jättää tyhjäksi.